Tintti Bipolaarimeridiaanilla
Junat, rautatiet, autot ja urheilu.
Sota jyräsi Euroopan: infrastruktuuri mureni yhtä nopeasti kuin usko teknologiseen ja tieteelliseen kehitykseen. Miksi sitten musiikki muuttui teollisuustyöksi ja mekaniikaksi? Käytännöllisyys otti taiteesta niskalenkin ja heitti musiikin siltaan. Alettiin puhua käyttömusiikista. Eikä se ole sellaista musiikkia, jota me juoppohullut viihdekäytämme. Se on musiikkia, jolta haluaisimme sulkea korvamme, koska se häiritsee syvällistä ajatuksenjuoksuamme.
Wienin 2. koulukunta jatkoi toimintaansa Itävallassa. Koulukunnan musiikki kehittyi kohti 12-säveltekniikkaa. Näin ekspressionistisesta musiikista saatiin matematiikkaa. Atonaalisuuden hedelmät kerättiin kuin täydet rapumerrat beringinmerestä.
Aikaisemmissa blogeissa jo huomasimme, että jatkuva pöhinäkehitys ei ole hyvästä. Sen sijaan dadaismi on. Vaikka taiteilijoiden maksa ei kestäisikään jatkuvaa impressionismia tai ekspressionismia, juoppohullujen maksa kestää. Ja blogi etenee.
Askel taaksepäin
Joku on joskus väittänyt uusklassismin syntyneen vaihtoehdoksi modernismille. Neoklassismi on vaihtoehtona verrattavissa vaihtoehtolääketieteeseen, homeopatiaan. Kyllä, syöpäpotilas voi kemoterapian sijaan juoda 2 litraa porkkanamehua päivässä, mutta se ei ole suositeltavaa jos tahtoo elää. Liika porkkanamehu ei ole hyväksi munuaisille, ja saattaa aiheuttaa vakavia seurauksia, jos syöpä ei tapa ennen sitä.
Modernismille syöpä ei koitunut kohtalokkaaksi, mutta neoklassismi poksautti munuaiset. Modernistin veri ei puhdistu enää toksiineista, ja hän käy dialyysissä säännöllisesti. Neoklassismi on askel taaksepäin suoraa karhunrautaan ja se rampauttaa koko taidekentän kehityksen. Nilkuttaen se siirtyy 2000-luvulle, mutta vamma vaivaa yhä. Modernismi ei koskaan saavuta ansaitsemaansa mainetta. Kirkas tulevaisuus vaihtuu usvaiseen nostalgiaan.
Igor ”Walter White” Stravinskyn huumeimperiumi kasvaa ja uusklassismi on hänen autopesulansa (https://breakingbad.fandom.com/wiki/A1A_Car_Wash). Stravinsky ei kuitenkaan pese uusklassismia päätyökseen, vaan tiskin alla liikkuvat likaiset modernistidollarit. Yrityksen julkisivu rakoilee hieman, Igorin alitajuisesti flirttaillessa (muiden uusklassistien tavoin) modernismiin kaikesta huolimatta. Yritys kasvojenpesusta selkeästi epäonnistui, sillä kun Stravinsky veti viimesen henkäyksensä, hänen tunnetuimmat työnsä olivat edelleen modernistiset baletit, ja autopesula pysyi vain alaviitteenä. Schönberg väitti, että Stravinskyn suhde traditioon oli ”vääristelevää jäljittelyä”. Minun mielestäni Neoklassismin suhde traditioon oli kuin nekrofiilin suhde kylmään ruumiiseen. Kuvottava mutta uhriton rikos.
DISCLAIMER: Jos läheisesi alkaa hourimaan näin, hanki hänelle apua, sillä hän ei sitä itse enää osaa hakea.
Kuva: https://media.gettyimages.com/photos/dungeness-crab-upside-down-picture-id512021412?s=2048x2048
P.S. Rapukuvan käyttölisenssi olisi 475€. Kuvan ravusta. Väärinpäin!
Asioita, jotka eivät kuulu tähän blogiin.
Silti ne pitää mainita.
Ne olivat erään 1. maailmansodan jälkeisen kuuluisan ranskalaisen säveltäjän, Honeggerin mielenkiinnon kohteita.
Mekaanista, tylsää, terveellistä ja asiallista...
Aika kaukana juoppohulluuden syvänteestä.
Kaukana elämäntyylistä, joka synnyttää todellista taidetta.
Taiteesta, joka on sekavaa kuin ajatuksenjuoksu.
Wienin 2. koulukunta jatkoi toimintaansa Itävallassa. Koulukunnan musiikki kehittyi kohti 12-säveltekniikkaa. Näin ekspressionistisesta musiikista saatiin matematiikkaa. Atonaalisuuden hedelmät kerättiin kuin täydet rapumerrat beringinmerestä.
Rapu inversiossa
Askel taaksepäin
Joku on joskus väittänyt uusklassismin syntyneen vaihtoehdoksi modernismille. Neoklassismi on vaihtoehtona verrattavissa vaihtoehtolääketieteeseen, homeopatiaan. Kyllä, syöpäpotilas voi kemoterapian sijaan juoda 2 litraa porkkanamehua päivässä, mutta se ei ole suositeltavaa jos tahtoo elää. Liika porkkanamehu ei ole hyväksi munuaisille, ja saattaa aiheuttaa vakavia seurauksia, jos syöpä ei tapa ennen sitä.
Modernismille syöpä ei koitunut kohtalokkaaksi, mutta neoklassismi poksautti munuaiset. Modernistin veri ei puhdistu enää toksiineista, ja hän käy dialyysissä säännöllisesti. Neoklassismi on askel taaksepäin suoraa karhunrautaan ja se rampauttaa koko taidekentän kehityksen. Nilkuttaen se siirtyy 2000-luvulle, mutta vamma vaivaa yhä. Modernismi ei koskaan saavuta ansaitsemaansa mainetta. Kirkas tulevaisuus vaihtuu usvaiseen nostalgiaan.
Igor ”Walter White” Stravinskyn huumeimperiumi kasvaa ja uusklassismi on hänen autopesulansa (https://breakingbad.fandom.com/wiki/A1A_Car_Wash). Stravinsky ei kuitenkaan pese uusklassismia päätyökseen, vaan tiskin alla liikkuvat likaiset modernistidollarit. Yrityksen julkisivu rakoilee hieman, Igorin alitajuisesti flirttaillessa (muiden uusklassistien tavoin) modernismiin kaikesta huolimatta. Yritys kasvojenpesusta selkeästi epäonnistui, sillä kun Stravinsky veti viimesen henkäyksensä, hänen tunnetuimmat työnsä olivat edelleen modernistiset baletit, ja autopesula pysyi vain alaviitteenä. Schönberg väitti, että Stravinskyn suhde traditioon oli ”vääristelevää jäljittelyä”. Minun mielestäni Neoklassismin suhde traditioon oli kuin nekrofiilin suhde kylmään ruumiiseen. Kuvottava mutta uhriton rikos.
DISCLAIMER: Jos läheisesi alkaa hourimaan näin, hanki hänelle apua, sillä hän ei sitä itse enää osaa hakea.
Kuva: https://media.gettyimages.com/photos/dungeness-crab-upside-down-picture-id512021412?s=2048x2048
P.S. Rapukuvan käyttölisenssi olisi 475€. Kuvan ravusta. Väärinpäin!
Comments
Post a Comment